Kristittyinä elämme kahden maailman todellisuudessa. Luonnollisina ihmisinä syömme, juomme, liikumme ja harjoitamme arjen asioita niin kuin kuka tahansa muukin ihminen maan päällä. Mutta uudestisyntyneinä uusina luomuksina Kristuksessa elämme samalla koko ajan myös hengen maailman ulottuvuudessa.
Taivas koskettaa maata meidän kauttamme, kun Jumalan läsnäolon todellisuus tulee esiin meissä. Näiden kahden maailman yhtymäkohta on itse asiassa sydämemme. Sen tulee olla auki molempiin suuntiin. Se tarkoittaa toisaalta, että sydän voi ammentaa Jumalan kirkkautta ilman mitään epäuskon peitteitä, jotka estäisivät tuon kirkkauden vastaanottamista. Silloin sydän ei ota vastaan pimeyden maailmasta olevia asioita, joita näemme jatkuvasti ympärillämme.
Taivas on auki meille koko ajan, koska Jeesus voitti Saatanan ristillä. Meidät korotettiin Jeesuksen kanssa taivaallisiin ja pimeys on jalkojemme alla. Tämän täytetyn työn perusteella, kun sydän on auki Jumalalle, saamme juoda Jeesuksesta niin paljon kuin ikinä pystymme. Ja lisää annetaan koko ajan, kunnes maljamme vuotaa yli.
Sydämen tulee olla auki myös toiseen suuntaan, nimittäin lähellämme olevia ihmisiä kohtaan. Tämä on meille suomalaisille varsinainen kompastuskivi, kun helposti ajattelemme, että olemme luonnostamme sisäänpäin sulkeutuneita. Kuvittelemme, että sydämen asiat ovat vain itseämme ja Jumalaa varten. Juuri tämä individualistinen asenne pitää ihmisen omassa kuplassaan eikä virtausta eteenpäin pääse tapahtumaan.
Sydämen avaaminen toiselle merkitsee haavoittuvaisuutta, kun toinen ei ymmärtäisikään tilannettasi. Helposti tulee ajatus pelata varman päälle, niin ettei tule satutetuksi. Mutta silloin jäädään paitsi siitä kirkkauden tasosta, jonka Jumala on tarkoittanut nimenomaan yhteydessä koettavaksi. Se on enemmän kuin vain yksin Jumalan läsnäolossa.
Jeesus opetti, että missä kaksi tai kolme on koolla hänen nimessään, siellä hän itse on heidän keskellään. Hänen nimessä koolla oleminen ei ole vain jokin hokema, jota toistetaan, kun toivotaan Jumalan läsnänolon tulemista. Jeesus-nimessä meidät riisutaan paljaaksi kaikesta omasta sekä Jumalan edessä että toistemme edessä.
Vain yksi Jeesuksen katsahdus sinua kohti ja olet täysin sulaa hänen rakkaudessaan. Silloin Jumalan kirkkauden läsnäolo voi vapaasti vuotaa yli sydämessäsi ja tuoda uuden elämän voimaa ympärillesi.
– Seppo Pehkonen
